Henna Malmberg

Henna Malmberg

Jääkiekkoliiton alaisten sarjojen sarjataulukot kokivat tiistai-iltana muutoksen, kun joukkueiden paremmuusjärjestyksen määrittävää kriteeriä muutettiin.

Kaudella 2020-21 joukkueiden järjestys määrittyy kilpailuvaliokunnan päätöksen mukaisesti kokonaispistemäärän sijaan joukkueen pistekeskiarvon mukaan. Näin ollen vaikkapa kaksi voitokasta ottelua pelannut joukkue on täydellä pistepotilla (kuusi pistettä, keskiarvo 3,0) sarjataulukossa korkeammalla sijalla kuin kuusi ottelua pelannut joukkue, jolla on tilillään neljä voittoa ja yksi jatkoaikahäviö (yht. 13 pistettä, keskiarvo 2,17).

Syynä muutokseen on koronaviruksen jääkiekkokaudelle mukanaan tuoma epävarmuus ja mahdolliset vaikutukset ottelumääriin.

– Alun perin oli tarkoitus, että pistekeskiarvo olisi otettu käyttöön vasta myöhemmin, mikäli kauden päättyessä joukkueilla olisi ollut eri määrä pelejä pelattuna, Jääkiekkoliiton kilpailupäällikkö Pirkka Antila kertoo.

– Kauden alku on kuitenkin osoittanut, että sarjatilannetta on helpompi seurata reaaliajassa kun pistekeskiarvoon siirrytään per heti. Pelejä on jo tässä vaiheessa jouduttu osin siirtämään ja osin jättämään pelaamatta.

Käytäntö koskee tällä hetkellä kautta 2020-21.

– Toivottavasti ensi kaudella olemme taas takaisin normaalitilanteessa, jolloin paremmuus ratkotaan pisteiden perusteella ja täydet määrät otteluita saadaan pelattua. Tämä kausi mennään kuitenkin näin, Antila päättää.



Placeringarna i serietabellerna

 

Poängmedeltalet avgör rangordningen säsongen 2020-21

Serietabellerna för Ishockeyförbundets serier genomgick en förändring på tisdag kväll, då kriterierna för rangordningen av lagen ändrades.

Rangordningen av lagen säsongen 2020-21 bestäms enligt tävlingsutskottets beslut av lagens poängmedeltal istället för totala poäng. Således kan ett lag som t ex har spelat två segerrika matcher ha full poängpott (sex poäng, medeltalet 3,0) och ligga högre upp i serietabellen än ett lag som spelat sex matcher, vunnit fyra och förlorat en match i matchförlängning (totalt 13 poäng, medeltal 2.17).

Orsaken till förändringen är den osäkerhet inför ishockeysäsongen och de eventuella effekter på antalet matcher som coronaviruset förorsakat.

Från början var meningen att poängmedeltalet skulle tas i bruk för rangordning först senare, om lagen skulle ha spelat olika mängd matcher vid säsongens slut, berättar Ishockeyförbundets tävlingschef Pirkka Antila.

– Säsongstarten har emellertid visat att det är lättare att följa med serieställningen i realtid när man per omgående övergår till poängmedeltal som kriterium. Man har redan i det här skedet varit tvungen att delvis senarelägga och delvis låta bli att spela matcher.

Förfarandet gäller för tillfället säsongen 2020-21.

– Förhoppningsvis har vi nästa säsong återgått till normala förhållanden då antalet poäng avgör rangordningen och fullt antal matcher kan spelas. Den här säsongen gör vi emellertid så här, säger Antila avslutningsvis.



Koska hallien kapasiteetti tulee ainakin alkukaudesta olemaan rajallinen, vapaakortit ovat käytössä vain, mikäli hallissa on korona-rajoitukset huomioiden tilaa. Päätöksen asiasta tekee ottelukohtaisesti ottelun järjestäjä.

Tilan löytyessä vapaakortti on vaihdettava pääsylippuun katsojan tunnistamiseksi ottelujärjestäjän ilmoittamalla tavalla. Ottelun järjestäjä voi halutessaan päättää odottaa ottelun alkuun asti, jääkö vapaakorttilaisille tilaa.

Korona-rajoitusten poistuessa siirrytään automaattisesti takaisin normaalikäytäntöön.

Pyydämme myös huomioimaan, että jokaisen seuran pitää hakea kaikille vapaakorttiin oikeutetuille valmentajille kortti myös tämän kauden osalta, toisin kuin aiemmin ilmoitettiin.

 

 


 

Lajiliitoista jääkiekko ja jalkapallo, koripallo, salibandy sekä pesäpallo toimivat pilottiliittoina, jotka ovat lähteneet yhdessä päivättämän kilpailusääntöjään. Tavoitteena on, että kaikki urheilujärjestöt yhdenmukaistavat kilpailusääntönsä vedonlyönnin osalta. Toimenpiteellä pyritään torjumaan kilpailumanipulaatiota ja turvaamaan kaikkien oikeus reiluun peliin.

Uudistettujen kilpailusääntöjen mukaan urheilutoimija ei voi lyödä vetoa itse tai edustajansa kautta oman sarjatasonsa tai yhteistyöseuransa sarjatason kilpailutapahtumasta. Säännöt koskevat urheilutoimijoita, jotka voivat vaikuttaa tapahtuman kulkuun tai lopputulokseen. Heitä ovat pelaajat, valmentajat, huoltajat, seurajohto, lääkintähenkilöstö sekä muut joukkueen kanssa kiinteästi tekemisissä olevat henkilöt. Myös erotuomarit on otettu huomioon säännöissä.

- Sääntöuudistus on hyvä avaus ja toivottavasti kaikki lajit päivittävät sääntönsä yhteneväisiksi. Tähän tarvitaan myös aktiivista koulutusta ja viestintää, ettei kukaan toimijoista, joita säännöt koskevat, syyllisty tietämättään sääntörikkomukseen, SUEKin lakiasiainjohtaja Petteri Lindblom sanoo.

Tavoitteena on, että pilottilajit ottavat uudet vedonlyöntiä koskevat säännöt käyttöönsä viimeistään 2021 alkavalla kaudella. Jääkiekkoliitossa vedonlyöntiä koskevat säännöt liitetäänkin osaksi ensi kauden kilpailusääntöjä. Salibandyliitolla uudet säännöt ovat käytössä jo kilpailukaudella 2020–2021.

Lähde: SUEK ry:n tiedote

Jääkiekkoliiton jokaisella kahdeksalla alueella jäsenseurojen toiminnan kehittäjinä työskentelee päätoimisessa työsuhteessa aluepäällikkö ja aluevalmentaja. Nykyisen aluepäällikkömme eläköityessä haemme Pohjoiselle alueelle

ALUEPÄÄLLIKKÖÄ

määräaikaiseen työsuhteeseen 30.4.2022 saakka. Työsuhteen määräaikaisuuden peruste on mahdollinen organisaatiomme muutos strategiakauden vaihtuessa kesällä 2022. Onnistuessasi tehtävässäsi työsuhdetta on tarkoitus jatkaa määräaikaisuuden jälkeen sellaisenaan tai organisaatiomuutoksen tuomilla tarkennuksilla.

Olet seuratoiminnassa aktiivisesti mukana ollut kokenut jääkiekon osaaja. Tehtävässäsi onnistuminen edellyttää sinulta sekä vahvaa seuratoiminnan osaamista että ymmärtämystä seuran urheilutoiminnan organisoimisesta. Omaat hyvät vuorovaikutustaidot ja sinulla on vahva halu oppia. Sinulla on luontainen halukkuus kehittää lajia ja kehittyä yhdeksi Suomi-kiekon osaajaksi.

Toimit aktiivisesti Pohjoisen alueen seurojen kanssa seurojen arjessa. Tehtävässä onnistuminen edellyttää sinulta Pohjoisen alueen toiminnan tuntemusta sekä mahdollisuutta tehdä ilta-, viikonloppu- ja matkatyötä. Toimipaikkasi sijoittuu Ouluun.

Sinulla on tehtävään vaadittava osaaminen ja soveltuva koulutus. Osaat hyödyntää tietotekniikkaa työssäsi, eikä sinulla mene sormi suuhun haastavampienkaan tietoteknisten asioiden kanssa. Osaat ilmaista asiasi niin suullisesti kuin kirjallisesti. Vieraiden kielten, mm. englannin- ja ruotsin kielen osaaminen lasketaan sinulle eduksi.

Tarjoamme sinulle mahdollisuuden päästä mukaan eturivissä kehittämään suomalaista jääkiekkoa ja Pohjoisen alueen seura- ja urheilutoimintaa. Pääset mukaan Jääkiekkoliiton juniori- ja seuratoiminnan ytimeen hyödyntämään omaa osaamistasi.

Hakemus toimeen tulee jättää palkkatoiveineen 30.9.2020 mennessä osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kysymyksiä toimesta voit esittää seuraaville henkilöille:
- Turkka Tervomaa, juniori ja seuratoimintajohtaja 050-369 5113. Yhteydenotot maanantaina 21.9. klo 16:00-17:00, keskiviikkona 23.9. klo 10:00-11:00 tai keskiviikkona 30.9. klo 10:00-11:00.
- Ari Piispanen, seurakehityspäällikkö, 0500-648 927. Yhteydenotot perjantaina 18.9. klo 10.00–11.00 tai torstaina 24.9. klo 14:00-15:00.
 

Suomen Jääkiekkoliitto yksi Suomen suurimmista nuorison kasvattajajärjestöistä, jonka tarkoituksena on tarjota kaikille suomalaisille mahdollisuus saada jääkiekosta lisäarvoa elämäänsä. Jääkiekkoa harrastaa aktiivisesti noin 200.000 suomalaista, joista yli 71 000:lla on jääkiekon pelipassi. Valtaosa harrastajista on lapsia ja nuoria, minkä vuoksi liiton toiminnalle on asetettu korkeat laatukriteerit. Jääkiekkoliiton vastuulle kuuluu suomalaisen jääkiekon organisointi pois lukien Liiga, joka toimii omana organisaationaan. Suomalaisen jääkiekon vuosien 2018–2022 strategian päämääränä on jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen. Toimintaa ohjaavat arvot ovat kunnioitus, yhteisöllisyys, hauskuus ja erinomaisuuden tavoittelu.

Jotta sarjapelit saadaan pelatuksi ja toiminta jäähalleilla saa jatkua, on ensiarvoisen tärkeää, että seurat miettivät tarkasti ja linjaavat omien pelaajiensa liikkumisen joukkueiden ja ikäluokkien välillä.

Asiasta on keskusteltu tällä viikolla maajoukkuevalmentajien kesken, joiden viesti on selkeä.

- Nyt jos koska kannattaa pelaajien liikkuminen ikäluokkien välillä pitää niin vähäisenä kuin mahdollista. Mahdollisten tartuntojen leviäminen ja pelaajien altistuminen saadaan pidettyä kurissa, jos pelaajat harjoittelevat ja pelaavat vain oman ikäluokkansa kanssa, eli siinä ensisijaisessa ryhmässä, johon pelaaja kuuluu, nuorisomaajoukkueiden GM Kimmo Oikarinen välittää maajoukkuevalmentajien terveiset seurakentälle.

Mitä enemmän liikennettä tapahtuu joukkueiden ja ikäluokkien välillä, sitä suurempi riski on myös mahdollisen koronaviruksen leviämisessä. Ja toisinpäin: jos joku ikäluokan pelaajista sattuisi altistumaan tai sairastumaan koronavirukseen, mahdolliseen karanteeniin joutuvien pelaajien ja joukkueen jäsenten määrä on huomattavasti pienempi, jos liikennettä joukkueiden välillä on rajoitettu.

- Jossain tapauksissa liikkuminen joukkueiden välillä voi olla pakon sanelemaa, jotta kokoonpanoon saadaan tarpeeksi pelaajia, mutta isossa kuvassa kyse on seuran linjauksesta. Toivomme, että seurassa mietitään asiaa tarkasti ja tehdään päätökset ajatellen kokonaisuutta, eikä vain seuraavaa ottelua, Oikarinen muistuttaa.

Yhtä lailla seurojen ja joukkueiden tulee kiinnittää huomiota pelitapahtumien järjestelyihin: liikkuminen hallin käytävillä on syytä ohjeistaa siten, että esim. pelaajakäytävällä liikkuvat vain joukkueen jäsenet. Katsomoissa ja muissa yleisötiloissa liikkuvia on hyvä muistuttaa turvavälien ja tehostetun hygienian merkityksestä. Silloin kun joukkue liikkuu bussilla voi myös juniorijoukkueissa olla hyvä miettiä, onko toistaiseksi parasta jättää fanit eli vanhemmat pois joukkueen bussista.

Tärkein ohjeista on jo kaikille tuttu.

- Jos minkäänlaisia flunssan tai hengitystieoireita esiintyy, ei kenelläkään meistä ole asiaa jäähallille sen enempää kuin muuallekaan ihmisten ilmoille, Oikarinen päättää. 

Sarjakauden lähestyessä Jääkiekkoliiton kilpailuvaliokunta on linjannut, kuinka mahdolliset koronavirustartunnat tai koronavirukseen liittyvät rajoitukset vaikuttavat sarjatoimintaan.

Karanteeni
Toimivaltainen tartuntatautiviranomainen määrittää karanteeniin asetettavat henkilöt tai antaa vahvan suosituksen joukkueen siirtämiseksi omaehtoiseen karanteeniin.

Alueellinen kokoontumisrajoitus tai matkustusrajoitussuositus
Mikäli joukkue/seura ei voi pelata otteluitaan kokoontumisrajoitusten tai harrastuksen/pelaamisen keskeytyssuosituksen vuoksi, noudatetaan alempana olevia säädöksiä.

Eristäminen
Mikäli joku osa maasta on eristetty eikä ko. alueen joukkueita voida sen vuoksi kohdata, pyritään sillä aikaa pelaamaan alueen sisäisiä otteluita.

Otteluiden siirtäminen
- Edellytys otteluiden siirtämiselle on, että suurin osa joukkueesta on määrätty karanteeniin. Ottelusiirron syyksi hyväksytään toimivaltaisen tartuntatautiviranomaisen antama varsinainen karanteenimääräys tai kirjallisesti antama vahva suositus joukkueen siirtämiseksi omaehtoiseen karanteeniin tai yllä mainitut yleiset viranomaisrajoitukset tai -suositukset.
- Pyritään välttämään ottelusiirrot siten, että pelaajia saa karanteenitapauksissa lainata omasta seurasta/pelaajaliikenneseurasta riippumatta mahdollisista rajoituksista säännöissä. Kilpailuetua ei kuitenkaan saa hakea.
- Seuran tulee valita koronavastaava, joka hoitaa ottelusiirtotapaukset liiton kanssa
- Yksittäisen joukkueen johtaja ei hoida siirtoasiaa vastustajan kanssa vaan ottaa yhteyttä seuran ottelusiirto-/koronavastaavaan
- U13 ja vanhemmat ikäluokat käsitellään keskitetysti liitossa, yhteyshenkilöinä toimivat kilpailupäällikkö Pirkka Antila
- Ikäluokat U12 ja nuoremmat sekä harrastesarjat käsittelee sarjanjärjestäjä, yhteyshenkilönä toimii oma aluepäällikkö
- Liitto ilmoittaa siirrosta vastustajalle ja määrää uuden ottelupäivän
- Mikäli sarja päättymässä eikä aikaa löydy, liitto tekee päätöksen pelin pelaamatta jättämisestä

Kauden aloituksen viivästyminen
- Mikäli kautta ei saada aloitettua viimeistään 1.11.2020, muutetaan loppukauden sarjajärjestelmiä vastaavasti. Kevään jatkosarjoihin ei jaeta joukkueita, jos alkusarjasta on pelattu alle 50 % kaikista otteluista.
- Lasten sarjatoiminnassa ei tehdä sarjataulukkoon perustuvia tasontarkistuksia, mikäli syksyn sarjasta pelataan alle 50 % kaikista otteluista.

Kauden keskeytyminen
Mikäli kausi keskeytyy, siirtyvät sarjan pelaamattomat ottelut keskeytyksen jälkeiseen aikaan, mikäli keskeytys on riittävän lyhyt. Jollei runkosarjaa pystytä pelaamaan loppuun, muodostuu sarjataulukko alla olevasti.

Kauden loppuminen ennenaikaisesti
Liittohallitus tekee päätöksen edelliskauden tapaan.

Sarjataulukon muodostuminen
Mikäli joukkueella jää pelejä pelaamatta ja sarjan päättyessä joukkueilla on pelattuna pelejä eri määrä, lasketaan sarjataulukon sijoitukset pistemäärän sijaan pistekeskiarvon mukaan.

Pelaajien liikkuminen
Mikäli joukkue on pääosin karanteenissa eikä pysty pelaamaan sarjapelejä, voivat ne joukkueen pelaajat, jotka eivät ole karanteenissa, edustaa oman seuransa muissa joukkueissa riippumatta mahdollisista säännöissä mainituista rajoituksista. Tämä ei koske pelaamista yli-ikäisenä vaan omassa ikäluokassa/vanhemmissa ikäluokissa. Siirtymisillä ei kuitenkaan voi hakea kilpailuetua. Kyseiset siirtymiset voidaan tehdä seuran toimesta, mutta ne edellyttävät joukkueen pelitaukoa karanteenin vuoksi.

Sarjasta luopumiset
- Mikäli seura joutuu luopumaan sarjapaikastaan ilmoittautumisen jälkeen ja syynä on koronan vaikutukset, ei luopumissakkoa peritä, mikäli luopuminen tapahtui 15.8. mennessä.
- Mikäli joukkue joutuu kesken sarjakauden luopumaan koronaviruksen aiheuttamista syistä (talous, pelaajien jääminen harrastuksesta pois) sarjapaikasta, ei luopumissakkoa peritä.

Olosuhteet
Mikäli seuran käyttämä jäähalli on pois käytöstä johtuen koronatartunnoista, hallin omistaja on sulkenut jäähallin tai hallin henkilökunta on karanteenissa, pelataan ottelut joko seuran itse hankkimalla korvaavalla jäällä tai jos sellaista ei paikkakunnalta löydy, määrätään ottelut pelattavaksi vieraskentällä siten, että ottelu muutetaan vierasotteluksi ja kulut maksetaan kuten normaalistikin.

Erotuomarit ja toimitsijat
- Mikäli erotuomari estyy koronaviruksen vuoksi viime hetkellä toimimasta tehtävässään eikä sijaista ehditä saada, pelataan ko. ottelu vähemmällä erotuomarimäärällä kuitenkin niin, että yhdellä tuomarilla pelataan vain U14 ja nuorempien sarjoissa.
- Mikäli otteluun ei saada tilattua/vaadittua virallisten toimitsijoiden määrää, on kotijoukkue velvollinen hoitamaan puuttuvat tehtävät vapaaehtoisvoimin.

Pelikiellot
Pelikiellot kärsitään normaalisti. Mikäli joukkue, jossa pelaajan pitäisi pelikielto kärsiä, on karanteenin takia estynyt pelaamaan ja otteluita siirretään, siirtyy pelikielto vastaavasti sillä erotuksella, että jos kyseinen pelaaja ei itse ole karanteenissa ja pystyisi pelaamaan, hän voi pelata omassa seurassaan ikänsä puolesta edustuskelpoisesti muussa joukkueessa sillä aikaa, kunnes alkuperäinen joukkue jatkaa otteluita ja pelikiellon kärsiminen alkaa.

Jääkiekkoliiton kilpailuvaliokunta voi ylläolevasta riippumatta tilanteen niin vaatiessa tehdä myös näistä säädöksistä poikkeavia päätöksiä.


När seriesäsongen närmar sig har Ishockeyförbundets tävlingsutskott gjort riktlinjer för hur möjliga coronavirussmittningar eller coronavirus relaterade begränsningar inverkar på serieverksamheten.
 

Karantän
Behörig infektionsmyndighet definierar personerna som skall sättas i karantän, eller ger en stark rekommendation att överföra hela laget i frivillig karantän.

Områdesmässig samlingsbegränsning
Ifall ett lag/förening inte kan spela sina matcher pga. områdesmässig samlingsbegränsning följs nedanstående bestämmelser.

Flytt av matcher
- Förutsättningen för att flytta en match är att största delen av laget beordrats i karantän. Som orsak till flyttet godkänns den behöriga infektionsmyndighetens givna egentliga karantänpåbud eller skriftligt utfärdat starka rekommendation att överföra hela laget i frivillig karantän.
- Matchflytt försöks undvikas genom att i karantänfall få låna spelare från egen förening/spelartrafikförening oberoende av möjliga begränsningar i reglerna. Tävlingsförmån får dock ej uppstå.
- Föreningen bör välja en ansvarig som sköter matchflyttfall med förbundet
- U13 och äldre åldersklasser sköts koncentrerat av förbundet. Som kontaktpersoner fungerar tävlingschef Pirkka Antila
- Åldersgrupperna U12 samt yngre och hobbyserierna sköts av serieansvarige, som kontaktperson fungerar den egna distriktschefen
- Förbundet meddelar motståndaren om matchflytt samt bestämmer en ny matchdag
- Ifall serien håller på att ta slut och man inte finner en ny matchdag bestämmer förbundet ifall matchen lämnas ospelad

Fördröjning av säsongens start
- Ifall säsongen inte fås igång senast 1.11.2020 ändras slutsäsongens seriesystem motsvarande. Lagen delas inte upp i vårens fortsättningsserie, ifall man av startserien spelat under 50%.
- I barnens serieverksamhet görs inte nivågranskningar baserade på serietabellen ifall man i höstens serie spelar under 50%.

Avbrytande av säsongen
Ifall säsongen avbryts flyttas seriens ospelade matcher till en tid efter avbrottet, ifall avbrottet är tillräckligt kort. Ifall grundserien inte kan spelas till slut bildas serietabellen enligt understående.

För tidigt avslut av säsong
Förbundsstyrelsen gör beslutet enligt föregående säsong.

Bildande av serietabell
Ifall laget har ospelade matcher och det vid slutet av säsongen finns olika mängd matcher spelade bland lagen, räknas serietabellens slutplaceringar (inte i mitten av säsongen) enligt poängmedeltal, inte enligt poäng.

Spelar rörelse
Ifall laget huvudsakligen är i karantän och inte kan spela sina seriespel, kan de lags spelare som inte är i karantän, representera i den egna föreningens andra lag oberoende av de i reglerna nämnda restriktionerna. Detta gäller inte spelandet som överårig utan i den egna åldersklassen/äldre åldersklasser. Med rörelsen får man dock inte sträva efter tävlingsförmån. Ifrågavarande rörelser kan göras av föreningen, men det förutsätts att laget har spelpaus pga. karantän.

Avstå från serien
- Ifall föreningen hamnar avstå från en serieplats efter anmälningstiden och orsaken är effekter av coronan, fastslås inget böter ifall man avstått före 15.8.
- Ifall laget hamnar avstå från serien mitt i säsongen pga. corona baserade orsaker (ekonomi, spelare hoppat av hobbyn) fastslås inget böter.

Omständigheter
Ifall ishallen, som föreningen använder, pga. coronafall är ur bruk eller hallens personal är i karantän, spelas matcherna på föreningens egna skaffade ersättande plan eller ifall sådana inte finns inom orten, beordras matchen att spelas på bortaplan, så att matchen byts till en bortamatch och utgifterna betalas enligt normalt.

Domarna och funktionärerna
- Ifall domaren i sista stund är förhindrad att fungera i sin uppgift pga. coronaviruset och man inte hinner få en suppleant, spelas i fråga varande match med en domare mindre emellertid så att det med en domare spelas det endast i U14 och yngres serier.
- Ifall man till matchen inte får mängden beställda/bestämda funktionärer är hemmalaget tvunget att sköta uppgifterna med volontärkraft.

Spelförbud
Spelförbud lids normalt. Ifall laget, var spelaren borde lida av sitt förbud, pga. karantän är förhindrat att spela och matcherna flyttas, flyttas även spelförbudet med den skillnaden att ifrågavarande spelare inte själv är i karantän och kunde spela, kan han i egen förening enligt representationsduglighet för sin ålder spela i andra lag under den tiden tills det ursprungliga laget fortsätter sina matcher och spelförbudet kan lidas normalt.


Ishockeyförbundets tävlingsutskott kan oberoende av tidigare text, ifall situationen kräver, även göra avvikande beslut från dessa förordningar.
 

 

 

tiistai, 08 syyskuu 2020 17:27

Korona-ajan opasteet jäähalleihin

Kaipaako teidän hallinne opastusta korona-ajan käyttäytymiseen?

Jääkiekkoliittoon on tullut kyselyitä asiasta ja toiveesta teimme A4-kylttejä tulostettavaksi hallien seinille opastamaan ja muistuttamaan vastuullisesta käyttäytymisestä pelaajia, joukkueiden jäseniä, katsojia ja kaikkia hallissa liikkuvia. Opasteita voi ja kannattaa käyttää tai vastaavia ohjeistuksia voi muokata myös seuran omiin väreihin ja pohjiin.

Omat versionsa opasteista on tehty myös mahdollista some-käyttöä varten (IG).

Materiaalit ovat ladattavissa Jääkiekkoliiton materiaalipankista - alla mallikappaleet nähtäväksi.

Koska hallien kapasiteetti tulee ainakin alkukaudesta olemaan rajallinen, vapaakortit ovat käytössä vain, mikäli hallissa on korona-rajoitukset huomioiden tilaa. Päätöksen asiasta tekee ottelukohtaisesti ottelun järjestäjä.

Tilan löytyessä vapaakortti on vaihdettava pääsylippuun katsojan tunnistamiseksi ottelujärjestäjän ilmoittamalla tavalla. Ottelun järjestäjä voi halutessaan päättää odottaa ottelun alkuun asti, jääkö vapaakorttilaisille tilaa.

Korona-rajoitusten poistuessa siirrytään automaattisesti takaisin normaalikäytäntöön.

Pyydämme myös huomioimaan, että jokaisen seuran pitää hakea kaikille vapaakorttiin oikeutetuille valmentajille kortti myös tämän kauden osalta, toisin kuin aiemmin ilmoitettiin.

 

 


 

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on julkaissut tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa. Jääkiekkoliitto ottaa tutkimuksesta saadut tulokset vakavasti: vaikka alhainen vastausprosentti ei anna kattavaa kuvaa koko lajin tilanteesta, on jokainen häirintätapaus liikaa.

- Olen vilpittömästi pahoillani jokaisesta häirintätapauksesta. Emme voi katsoa asiaa läpi sormien, olipa kyse sitten häiritsevästä puheesta, muusta sanallisesta häirinnästä tai vakavammista häirinnän muodoista. Häirintä ei kuulu jääkiekkoon missään muodossa, eikä kenenkään tulisi kohdata sitä tämän hienon lajin parissa, Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen toteaa.

Nykyisin kaikille jääkiekon parissa toimiville ja koko suomalaiselle urheilukentälle on tarjolla koulutusta ja työkaluja, jotka auttavat häirinnän tunnistamista, siihen puuttumista ja ennaltaehkäisyä. Häirintää kohdanneiden on mahdollista saada apua ja heitä varten on olemassa hyvin toimivia raportointikanavia, mm. Et ole yksin -palvelu, jonka perustamisessa Jääkiekkoliitto oli vahvasti mukana. Myös uusia toimenpiteitä on valmisteilla: tutkimustulosten selvittyä lajiliitot ovat yhteisvoimin päättäneet ryhtyä rakentamaan kampanjaa, jonka kattoteemana on ”pukukoppipuhe 2020-luvulle”.

- Haasteena on, kuinka saamme tiedon levitettyä koko jääkiekkoväen piiriin ja kuinka vaikeita asioita saadaan nostettua esille. Tämän eteen meidän pitää tehdä vielä tarmokkaammin töitä yksin ja yhdessä muiden lajien kanssa. Suomalaisen jääkiekon on yksinkertaisesti kyettävä toimimaan joka tasolla arvojensa mukaisesti, Nurminen sanoo.

Suomalaisen jääkiekon toimintaa ohjaavat arvot ovat kunnioitus, erinomaisuuden tavoittelu, hauskuus ja yhteisöllisyys.

Jääkiekon vastausprosentti 4, häirintäkokemuksista pääosan muodosti häiritsevä puhe, häirintään syyllistyneistä suurin ryhmä toiset urheilijat
Jääkiekkoliiton alaisen toiminnan osalta tutkimukseen vastasi 670 vastaajaa, eli 4 prosenttia kyselyn saaneista urheilijoista (16 430). Alhainen vastausprosentti tarkoittaa, että tuloksista ei voida tehdä suoria yleistyksiä koko lajia koskien.

Suurin osa vastaajista oli miehiä (532) ja iältään 16–20-vuotiaita. Kilpailutason perusteella suurimmat vastaajajoukot muodostivat alueellisen/piirikunnallisen tason urheilijat (303) ja kansallisen tason urheilijat (285). Ammattilaisjääkiekkoilun tulokset kuuluvat Suomen Jääkiekkoilijat ry:n tutkimuksen piiriin.

Kyselyyn vastanneista 28 prosenttia oli viimeisen viiden vuoden aikana kokenut urheilutoiminnassa seksuaalista häirintää, näistä yleisempänä häiritsevää puhetta (165 vastausta) tai sanallista seksuaalista häirintää (68 vastausta). Valitettavasti myös vakavampia seksuaalisen häirinnän muotoja raportoitiin: seitsemää henkilöä oli painostettu tai pyydetty seksuaaliseen kanssakäymiseen ja 13 kertoi kokeneensa fyysistä seksuaalista häirintää. Seksuaaliseen häirintään syyllistyneistä suurin ryhmä olivat toiset urheilijat (43 %), toiseksi suurin oma tai toisen urheilijan valmentaja (20 %) ja kolmanneksi suurin yleisö, fanit ja someseuraajat (14 %). Noin 60 vastaajaa kertoi itse syyllistyneensä sanalliseen seksuaaliseen häirintään.  

Sukupuolisen häirinnän muodoista oli koettu eniten ominaisuuksien vähättelyä tai kyseenalaistamista sukupuolen perusteella (65 vastausta), syrjintää tai sukupuolen perusteella heikompaan asemaan asettamista (37 vastausta) sekä sukupuolen tai sen ilmaisun halventamista (23 vastausta). Häirintään syyllistyneet olivat jakautuneet seksuaalista häirintää enemmän, mutta kolmen eniten syyllistyneen ryhmän järjestys oli sama. Kummassakin tapauksessa häirintään syyllistyneet olivat pääsääntöisesti miehiä.

Noin joka toiselle kyselyyn vastanneelle oli epäselvää, onko oma lajiliitto puuttunut urheilussa tapahtuvaan häirintään tai tehnyt töitä sen ehkäisemiseksi.

Häirinnän vastainen työ yhdistää urheiluyhteisön
Jääkiekon lisäksi tutkimukseen osallistuivat myös muut lajit ja koko urheiluyhteisön puolesta voidaan sanoa, että häirinnän vastainen työ on tiivistynyt urheilujärjestöissä viimeisten vuosien aikana. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelmaottaa vahvasti kantaa turvallisen urheilun puolesta. Erityisesti Et ole yksin -palvelu on hyvä esimerkki urheilujärjestöjen välisestä yhteistyöstä häirinnän kitkemiseksi. Myös aiheeseen liittyviä koulutuksia on järjestetty tihenevään tahtiin.

- Työtä turvallisen urheilun eteen on tehty, mutta sitä tulee jatkossa tehdä yhä voimakkaammin ja viestin tulee kulkeutua laajamittaisesti koko urheilun kentälle ja urheilijoille asti, painottaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.

- On erinomaista, että SUEK yhdessä lajiliittojen kanssa on tehnyt häirinnästä laajan tutkimuksen, jonka avulla saamme lisätietoa tärkeän työn pohjaksi. Urheilijoiden ääni on kuultu, toteaa Salonen.

Salosen mukaan ensiarvoisen tärkeää on, että hyvät, jo olemassa olevat työkalut saadaan kaikkien tietoisuuteen ja vietyä käytäntöön yli lajirajojen. Tämän lisäksi urheiluyhteisössä on valmisteilla useita uusia toimenpiteitä turvallisen toimintaympäristön parantamiseksi, kuten Vastuullinen valmentaja -verkkokoulutus, sovittelumenettely sekä urheiluyhteisön yhteinen kurinpitojärjestelmä.

- Jatkamme vahvaa yhteistyötä lajiliittojen kanssa ja käymme yksityiskohtaisesti läpi toimenpiteet, joiden avulla lajeissa on hyvä panostaa turvallisuuteen. Tutkimuksen perusteella myös puhumisen kulttuuriin tulee puuttua, jotta saadaan kitkettyä häiritsevä puhe pois pukukopeista, kentiltä ja saleista, Salonen summaa.

Tutkimuksen tausta
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet.) Kysely lähti vuodenvaiheessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018. Näin laaja tutkimushanke seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilussa on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kokoluokaltaan merkittävä myös kansainvälisesti katsoen.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta.


Kannustamme kertomaan

  • Väestöliiton Et ole yksin -palvelussa voi keskustella mahdollisista häirintätapauksista ammattilaisen kanssa.
  • SUEKin ILMO-palveluun voi ilmoittaa nimellä tai nimettömänä, mikäli havaitsee rikkomuksia.

Jääkiekossa

  • Kunnioita Peliä -ohjelma kaikille lajitoimijoille
  • Sisäinen prosessi häirintätapausten käsittelyyn
  • Koulutus & materiaalit lajin sisällä ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa

Urheiluyhteisön työkaluja häirinnän kitkemiseksi löytyy mm. seuraavista linkeistä

Suomen Jääkiekkoliiton kesäkuussa valittu liittovaltuusto kokoontui  lauantaina 5.9. järjestäytymiskokoukseen.

Kokous valitsi tamperelaisen Hannu Soron jatkamaan liittovaltuuston puheenjohtajan tehtävässä seuraavat kolme vuotta. Varapuheenjohtajina jatkavat Mestiksen puheenjohtajana toimiva Tuomas Haanpää ja Helsingin IFK:n toimitusjohtaja Jukka Valtanen.

Liittohallituksessa jatkavat Emma Terho ja Riku Kallioniemi (Jääkiekon SM-Liigan Oy:n edustaja).

Liittovaltuuston jäsenet Sari Salmela ja Matti Ranta muodostavat puheenjohtajiston kanssa ehdollepanotoimikunnan, joka valmistelee marraskuun syyskokouksessa tapahtuvia liittohallituksen henkilövalintoja. Syyskokous valitsee Jääkiekkoliiton liittohallitukselle puheenjohtajan seuraavalle kolmivuotiskaudelle, lisäksi asialistalla on mm. kauden 2019-20 tilinpäätöksen vahvistaminen ja taitovalmentajaprojektin jatkosta päättäminen.

Olet nyt

Lapin alueen toimisto

Hiihtomajantie 2
96400 Rovaniemi

 

Kunnioita peliä

Finhockey News

OP-mobiili

Suomi-kiekon strategia

Kunnioitus
Yhteisöllisyys
Hauskuus
Erinomaisuuden tavoittelu

Etsi sivustolta