Toimintasäännöt

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO RY:N TOIMINTASÄÄNNÖT

Voimassaolevat säännöt:

1 § LIITON NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Suomen Jääkiekkoliitto ry - Finlands Ishockeyförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä Finnish Ice Hockey Association. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liiton virallinen kieli on suomi.

2 § LIITON TARKOITUS
Liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää jääkiekkoilua ja muita liiton toimintaan hyväksyttyjä lajeja sekä toimia jäsentensä valtakunnallisena liittona, aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet.

3 § TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN
Tarkoitustaan liitto toteuttaa

1. edistämällä lajiensa julkikuvaa ja yhteiskunnallista arvostusta sekä luomalla ja jalkauttamalla yhteinen toimintakulttuuri ja arvopohja jäsenilleen

2. laatimalla ja vahvistamalla alansa kilpailu-, peli-, ansiomerkki-, kurinpito- ja muuta toimintaa koskevat säännöt ja määräykset

3. valvomalla sääntöjen noudattamista ja ratkaisemalla niitä koskevat rikkomukset ja erimielisyydet

4. vastaamalla lajiensa kansainvälisestä yhteistoiminnasta ja edustamalla jäsenliittona Kansainvälistä Jääkiekkoliittoa sekä valvomalla sen sääntöjen ja määräysten noudattamista

5. järjestämällä kansainvälisiä ja kansallisia kilpailuja sekä ohjaamalla ja valvomalla jäsentensä kilpailutoimintaa Suomessa ja ulkomailla

6. järjestämällä koulutus- ja valmennustoimintaa sekä tekemällä valistustyötä

7. nimeämällä edustusjoukkueet sekä tukemalla niiden toimintaa ja kansainvälistä menestystä

8. edistämällä lajejaan harrastavien uusien seurojen perustamista ja tukemalla seurojen toiminnan tehostamista sekä huolehtimalla jäsentensä toimintaedellytysten kehittymisestä

9.edistämällä ja valvomalla erityisesti lasten ja nuorten kehittymistä terveiksi urheilijoiksi ja yhteiskunnan jäseniksi

10.osallistumalla alansa tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä tukemalla sitä

11.huolehtimalla toimintaansa liittyvästä julkaisu- ja tiedotustoiminnasta

12.edustamalla ja valvomalla alan ylimpänä elimenä jäseniensä toimintaa kotimaassa ja ulkomailla.

Toimintansa tukemiseksi liitto voi
- hankkia ja myydä toimialaansa liittyviä fanituotteita
- omistaa kiinteistöjä sekä kiinteää ja irtainta omaisuutta ja arvopapereita
- toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia
- harjoittaa julkaisutoimintaa ja julkaisujen myyntiä
- vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Toiminnan järjestämiseksi maa on jaettu alueisiin, joiden rajat vahvistaa liittovaltuusto. Liiton tarkoitusta toteutetaan alueilla hallinto-ohjeen mukaisesti.

4 § LIITON JÄSENYYDET
Liitto kuuluu jäsenenä Kansainväliseen Jääkiekkoliittoon (IIHF) ja Suomen Olympiakomiteaan. Liitto voi olla yhteistoiminnassa muiden koti- ja ulkomaisten liikunta-alan yhteisöjen kanssa. Liittohallitus päättää liittymisestä muihin järjestöihin ja niistä eroamisesta.

5 § LIITON JÄSENET
Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi hakea rekisteröity yhdistys kuten urheiluseura tai muu rekisteröity urheiluyhteisö, valtakunnallinen rekisteröity yhdistys, kuten liiga-, erotuomari-, pelaaja- ja valmentajayhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää liiton edustamia lajeja ja joka sitoutuu noudattamaan liiton sekä myös niiden yhteisöjen sääntöjä, joiden jäsen liitto on.

Jäseniksi pyrkivien on jätettävä kirjallinen jäsenanomus sekä todistus yhdistyksen tai yhteisön rekisteröimisestä ja ilmoitus jäsenmäärästä. Liittohallitus hyväksyy jäsenet kirjallisesta hakemuksesta harkintansa mukaan.

Liiton jäsen on velvollinen pitämään tiliä tuloistaan ja menoistaan, pöytäkirjaa kokouksistaan, jäsenluetteloa sekä luetteloa kaikista pelaajistaan ja toimihenkilöistään. Pyydettäessä jäsen on velvollinen antamaan liitolle nämä asiakirjat tarkastettavaksi.

Liittovaltuusto voi yksimielisellä päätöksellä liittohallituksen esityksestä kutsua erityisen ansioituneita henkilöitä liiton kunniapuheenjohtajiksi tai kunniajäseniksi.

Liittohallitus voi hyväksymiensä sääntöjen mukaisesti myöntää henkilölle tai yhteisölle liiton ansioristin, ansiomerkin tai muita kunnian- tai huomionosoituksia.

Varsinaisten jäsenten lisäksi liitolla voi olla kannatusjäseniä, jotka voivat olla yksityisiä henkilöitä tai yhteisöjä. Kannatusjäsenillä on läsnäolo-oikeus, mutta ei puhe-, esitys- eikä äänioikeutta liittokokouksissa.

Liitto voi periä liittymis- ja jäsenmaksuja sekä kilpailusääntöjen edellyttämiä muita maksuja varsinaisilta jäseniltään ja kannatusjäseniltään. Liittymis- ja jäsenmaksuista päätetään liittovaltuuston syyskokouksessa, muista maksuista päättää liittohallitus. Kunniapuheenjohtajalta ja kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.

Liiton jäseneksi hyväksytty seura ei voi olla toisen kansallisen jääkiekkoliiton jäsen.

6 § JÄSENYYDEN LAKKAAMINEN SEKÄ JÄSENOIKEUKSIEN RAJOITTAMINEN
Jäsenyys liitossa lakkaa, jos jäsen:
a) eroaa;
b) erotetaan liitosta; tai
c) päätetään purkaa tai se asetetaan konkurssiin.

Varsinainen jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle, tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta liittokokouksessa. Eroaminen tulee voimaan sen kalenteri¬vuoden lopussa, jonka aikana siitä on ilmoitettu. Siihen asti jäsenvelvollisuudet ja -oikeudet ovat voimassa normaalisti.

Liittohallitus voi erottaa jäsenen lopullisesti tai määräaikaisesti tai rajoittaa jäsenen jäsenoikeuksia määräaikaisesti, jos jäsen
a) rikkoo liiton sääntöjä tai niiden nojalla annettuja määräyksiä;
b) toimii vastoin liiton tarkoitusperiä tai eettistä säännöstöä;
c) jättää noudattamatta liittohallituksen tai muiden liiton elimien päätöksiä;
d) sallii henkilöjäsenensä, työntekijänsä tai toiminnassa mukana olevan syyllistyvän yllä mainittuihin rikkomuksiin;
e) jättää maksamatta liitolle kuuluvan maksun; tai
f) jos yhdistyslaissa mainittu erottamisperuste muutoin on olemassa.

Harkittaessa erottamista tai jäsenoikeuksien rajoittamista, jäsenelle on varattava kohtuullisessa määräajassa tilaisuus tulla kuulluksi, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

Liittohallitus voi evätä äänioikeuden tai osallistumisoikeuden varsinaiselta jäseneltä liiton kokouksessa, jos jäsen ei ole suorittanut säännöissä tarkoitettuja maksujaan säännöissä mainittuun päivämäärään mennessä. Liittohallitus voi erottaa varsinaisen jäsenen, mikäli varsinaisen jäsenen jäsenmaksu on edelleen maksamatta, kun kolme (3) kuukautta jäsenmaksulaskun eräpäivästä on kulunut. Liittohallitus voi katsoa kannatusjäsenen eronneeksi, mikäli liittovaltuuston määräämä jäsenmaksu on maksamatta kahdentoista (12) kuukauden ajan eräpäivästä.

Päätös lopullisesta tai määräaikaisesta erottamisesta tai jäsenoikeuksien määräaikaisesta rajoittamisesta tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi (5) päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty jäsenelle kirjatussa kirjeessä tai muutoin todisteellisesti. Todisteellinen lähetys on sähköposti siihen osoitteeseen, jonka jäsen on liitolle ilmoittanut.

7 § SITOUTUMINEN URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMIVALTAAN
Liitto ja sen jäsenet sekä jäsenten jäsenet sitoutuvat urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ja noudattamaan sen päätöksiä.

Liiton ja sen jäsenten tekemistä päätöksistä voi valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan, mikäli tehty päätös kuuluu lautakunnan toimivaltaan.

8 § EETTISET ASIAT
Antidoping
Liitto ja sen jäsenet sitoutuvat kulloinkin voimassa olevaan Suomen antidopingsäännöstöön, maailman antidopingsäännöstöön sekä Kansainvälisen Olympiakomitean, Kansainvälisen Paralympiakomitean ja kansainvälisten kattojärjestöjensä antidopingsäännöstöihin sekä Suomen allekirjoittamien kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin.

Kilpailutulosten ja -tapahtumien manipulointi sekä vedonlyöntikielto
Liitto ja sen jäsenet sitoutuvat kaikin keinoin ehkäisemään kilpailutulosten ja -tapahtumien manipulointia.

Liiton ja sen jäsenten toimintaan osallistuvat henkilöt, jotka ovat velvollisia noudattamaan näitä sääntöjä seurajäsenyytensä tai muiden järjestelyiden kautta, eivät saa itse tai edustajansa kautta lyödä vetoa tai muilla tavoin osallistua tai vaikuttaa vedonlyöntiin oman kilpailunsa kilpailutapahtumista. Kurinpitomääräyksissä voidaan säätää myös tätä laajemmasta vedonlyöntikiellosta.

Muu eettinen sääntely
Liitto ja sen jäsenet sitoutuvat edistämään kaikissa toiminnoissaan, tapahtumissa sekä katsomoissa suvaitsevaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Kaikissa liiton ja sen jäsenten alaisessa toiminnassa on edistettävä eettisesti kestävää urheilukulttuuria ja jääkiekon mainetta.

Liitto, sen jäsenyhdistykset ja jäsenyhdistysten henkilöjäsenet sitoutuvat noudattamaan kaikessa toiminnassaan liiton, IIHF:n ja Suomen Olympiakomitean sääntöjä ja muita määräyksiä, päätöksiä sekä eettisiä periaatteita, koodistoja ja reilun pelin periaatteita.

9 § KURINPITO
Jäsenseuraan, jäsenseuran jäseneen ja muuhun näihin sääntöihin sitoutuneeseen toimijaan voidaan kohdistaa liittovaltuuston hyväksymien liiton kurinpitomääräysten mukaisia rangaistuksia.

Liiton kurinpitovaltaa käyttää liittovaltuuston valitsema kurinpitovaliokunta.

Kurinpitovaliokunta on toiminnassaan ja päätöksenteossaan itsenäinen ja riippumaton liiton muista elimistä.

Jäsenseurat luovuttavat ylimmän toimintaa koskevan valvonta- ja kurinpitovallan jäseniinsä nähden liitolle.

Kurinpitovaliokunnan toimivallasta, kokoonpanosta, toimikaudesta, tehtävistä, rangaistavista teoista, kurinpitomenettelystä ja rangaistuslajeista ja muista kurinpitoon liittyvistä asioista säädetään tarkemmin liiton kurinpitomääräyksissä.

Epäillyissä dopingrikkomuksissa 1.1.2021 alkaen kurinpitovaltaa käyttää kuitenkin voimassa olevassa Suomen antidopingsäännöstössä mainittu kurinpitoelin.

10 § LIITON HALLINTO
Liiton päätösvaltaa käyttävät liittokokous ja liittovaltuusto. Liiton toimeenpanovaltaa käyttää liittohallitus.

11 § LIITTOKOKOUS
Liiton varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas vuosi kesäkuussa. Liittohallitus määrää kokouksen tarkemman ajan ja paikan. Liittohallitus voi päättää jäsenten oikeudesta osallistua liittokokoukseen postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Ylimääräinen kokous pidetään liittohallituksen kutsusta tai kun liittokokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa liiton äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä liittohallitukselle kirjallisen esityksen. Kokous on kutsuttava koolle kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Liittokokouksen kutsut on lähetettävä vähintään kahdeksan (8) viikkoa ennen kokousta liiton jäsenluettelossa olevilla tiedoilla jäsenille sähköpostilla tai kirjein. Muut tiedonannot toimitetaan aikamääräyksittä samalla tavalla.

Liittokokouksissa käsiteltäviksi tarkoitetut jäsenten esitykset on jätettävä hallitukselle kirjallisesti viimeistään kuusi (6) viikkoa ennen asianomaista kokousta.

Kokouksen esityslista lähetetään liiton jäsenluettelossa olevilla tiedoilla jäsenille sähköpostilla tai kirjeitse viimeistään neljä (4) viikkoa ennen kokousta. Kokouksessa käsitellään vain kokouksen esityslistalla olevat asiat.

Äänivalta on vain jäsenmaksunsa maksaneilla ja muut jäsenvelvoitteet hoitaneilla varsinaisilla jäsenillä. Sama henkilö saa edustaa kokouksessa valtakirjalla vain kahta jäsentä.

Liittokokouksessa jäsenten päätäntävaltaa käyttävät näiden valtuuttamat edustajat. Edustajilla tulee olla jäsenen antama valtakirja.

Kullakin jäsenvelvollisuutensa täyttäneellä jäsenellä on yksi (1) perusääni.

Perusäänen lisäksi jäsenseuralle myönnetään lisä-ääniä edellisen kauden sarjan loppuun pelanneesta aikuisten sekä nuorten joukkueesta seuraavasti:
- miesten Liigan joukkue 6 ääntä
- miesten Mestiksen joukkue 6 ääntä
- miesten kolmanneksi ylimmän sarjatason joukkue 3 ääntä
- miesten neljänneksi ylimmän sarjatason joukkue 2 ääntä
- naisten Liigan joukkue 3 ääntä
- naisten toiseksi ylimmän sarjatason joukkue 1 ääni
- U20 nuorten ylimmän sarjatason joukkue 5 ääntä
- U18 nuorten ylimmän sarjatason joukkue 3 ääntä
- U16 nuorten ylimmän sarjatason joukkue 2 ääntä
- U16, U18 ja U20 nuorten toiseksi ylimmän sarjatason joukkueet 1 ääni

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Tyhjä lippu ei ole annettu ääni. Henkilövaalit ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Mikäli valittavana on yksi henkilö, tämän on saatava yli puolet annetuista äänistä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, ääntenlaskijat sekä valtakirjojen ja pöytäkirjan tarkistajat
2. todetaan edustajat ja äänimäärät
3. todetaan kokouksen päätösvaltaisuus
4. annetaan hallituksen selonteko kuluneen liittokokouskauden toimista
5. valitaan seuraavaksi kolmevuotiskaudeksi liittovaltuustoon 31 jäsentä seuraavasti: liiton jäsenyhdistyksistä 23 valtuutettua ja yksi valtuutettu liiga-, Mestis-, pelaaja-, FOHA-, SM-Liiga Alumni-, valmentaja-, erotuomari- ja naiskiekkoiluyhteisöstä, tai mikäli tällaisia yhteisöjä ei ole, valitaan jäsenet mainituista etupiireistä, jos se on mahdollista. Jokaiselle valitaan henkilökohtainen varajäsen.

Valittavien henkilöiden tulee valintahetkellä olla alle 70- vuotiaita. Ehdokas voidaan valita liittovaltuustoon enintään kolmeksi peräkkäiseksi kolmivuotiskaudeksi 25.6.2014 lähtien. 6.käsitellään vain liittohallituksen tai liittovaltuuston liittokokoukselle esittämät asiat tai asiat, joista jonkin liiton jäsenen esitys on toimitettu liittohallitukselle vähintään kuusi (6) viikkoa ennen kokousta.

Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään esityslistalla olevat asiat. Sillä on myös oikeus valita uusia liittovaltuuston jäseniä tai varajäseniä valittujen tilalle näiden jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Liittokokouksessa liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsenillä, liiton kokopäiväisillä toimihenkilöillä sekä liiton tilintarkastajilla on läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus, mutta ei äänioikeutta.

12 § LIITTOVALTUUSTO
Liiton ylintä päätäntävaltaa käyttää liittovaltuusto, paitsi niissä asioissa, jotka on määrätty nimenomaan liittokokouksen käsiteltäväksi tai joista liittokokous on jo tehnyt päätöksen.

Liittovaltuuston varsinaiset kokoukset pidetään viimeistään kesäkuussa (kevätkokous) ja viimeistään joulukuussa (syyskokous). Varsinaisen liittokokouksen jälkeen pidetään liittovaltuuston järjestäytymiskokous elo- tai syyskuussa. Liittohallitus voi päättää liittovaltuuston jäsenten oikeudesta osallistua liittovaltuuston kokoukseen postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Liittovaltuuston toimikausi alkaa järjestäytymiskokouksesta. Liittohallitus määrää kokousten tarkemman ajan ja paikan.

Ylimääräinen liittovaltuuston kokous pidetään milloin liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi, milloin aikaisempi liittovaltuuston kokous on niin päättänyt tai milloin vähintään kuusitoista (16) liittovaltuuston jäsentä määrätyn asian käsittelemistä varten sitä kirjallisesti liittohallitukselta vaatii. Ylimääräinen liittovaltuuston kokous on pidettävä kahden (2) kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kuusitoista (16) jäsentä on paikalla.

Kutsut liittovaltuuston kokoukseen on lähetettävä postitse tai sähköpostilla vähintään neljä (4) viikkoa ennen kokousta. Kokouksen esityslista lähetetään viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

Liittovaltuuston käsiteltäväksi tarkoitetut valtuuston jäsenten esitykset on lähetettävä liittohallitukselle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta.

Jos liittovaltuuston varsinainen jäsen on estynyt saapumasta liittovaltuuston kokoukseen, hänen tulee esteen ilmaannuttua tehdä siitä ilmoitus liiton toimistoon sekä varajäsenelleen.

Mikäli liittovaltuuston jäsen tulee valituksi liittohallitukseen tai muusta syystä estyy hoitamasta tehtäviään liittovaltuustossa, hänen tilalleen tulee hänen henkilökohtainen varajäsenensä, joka toimii liittovaltuuston jäsenenä varsinaisen jäsenen estyneenä oloajan.

Kokouksen päätökseksi tulee henkilövaaleja lukuun ottamatta se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Tyhjä lippu ei ole annettu ääni. Mikäli valittavana on yksi henkilö, on tämän saatava yli puolet annetuista äänistä. Mikäli ensimmäisessä äänestyksessä kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, pudotetaan jokaisella äänestyskerralla vähiten ääniä saanut henkilö pois äänestyksestä ja käydään niin monta äänestyskertaa, että yksi ehdokkaista saa yli puolet annetuista äänistä. Mikäli valittavana on useampia henkilöitä, niin eniten ääniä saaneet valitaan pudottamalla jokaisella äänestyskerralla vähiten ääniä saanut henkilö pois äänestyksestä ja käydään niin monta kierrosta, että eniten ääniä saaneet henkilöt selviävät. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Liittovaltuuston kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Valitaansihteeri, ääntenlaskijat ja pöytäkirjan tarkistajat
2. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus.

Järjestäytymiskokouksessa joka kolmas vuosi varsinaisen liittokokouksen jälkeen
3. Valitaan kolmeksi vuodeksi liittovaltuuston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa
4. Valitaan kolmeksi vuodeksi yksi liittohallituksen jäsen siten, että liittohallituksessa on molempien sukupuolten edustus
5. Valitaan kolmeksi vuodeksi yksi liittohallituksen jäsen Jääkiekon SM-liiga Oy:n piiristä
6. Valitaan ehdollepanotoimikunta valmistelemaan syyskokouksessa tapahtuvia liittohallituksen henkilövalintoja.

Syyskokouksessa
3. Liittokokousvuonna valitaan kolmeksi vuodeksi liittohallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi
4. Päätetään liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus
5. Määrätään liittohallitukselle ja tilintarkastajille seuraavalta toimintavuodelta maksettavien palkkioiden, matkakorvausten ja päivärahojen suuruus
6. Valitaan yksi (1) tilintarkastaja ja varatilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita
7. Valitaan liittohallitukseen kaksi (2) jäsentä erovuoroisten tilalle seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi
8. Käsitellään liittohallituksen laatima edellisen tilikauden tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus sekä vahvistetaan tilinpäätös
9. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä edellisen tilikauden liittohallitukselle
10. Päätetään muista esityslistalla olevista asioista.

Kevätkokouksessa
3. Vahvistetaan toiminta ja taloussuunnitelma
4. Käsitellään ja hyväksytään tarvittaessa liiton strategia
5. Valitaan edustajat tai edustajaehdokkaat sellaisten yhdistysten hallintoelimiin, joissa liitto on jäsenenä
6. Valitaan ehdollepanotoimikunta valmistelemaan liittohallituksen henkilövalintoja. Liittokokousvuonna valinta tehdään liittovaltuuston järjestäytymiskokouksessa
7. Päätetään liittymisestä kansainvälisiin järjestöihin
8. Hyväksytään liiton ja liigaosakeyhtiön väliset sopimukset
9. Valitaan tarvittaessa kurinpitovaliokunnan ja valitusvaliokunnan puheenjohtaja ja muut jäsenet
10. Hyväksytään tarvittaessa kurinpitomääräykset
11. Hyväksytään tarvittaessa hallinto-ohje;
12. Päätetään muista esityslistalla olevista asioista.

Liittovaltuuston kokouksessa liittohallituksen jäsenillä, liiton kokopäiväisillä toimihenkilöillä ja liiton tilintarkastajilla on läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus, mutta ei äänioikeutta.

13 § LIITTOHALLITUS
Liittohallitukseen kuuluvat liittovaltuuston valitsemat liittohallituksen puheenjohtaja sekä kahdeksan (8) varsinaista jäsentä. Liittohallituksen yksi jäsen valitaan valtuuston järjestäytymiskokouksessa kolmeksi vuodeksi siten, että liittohallituksessa on molempien sukupuolien edustus. Järjestäytymiskokouksessa liittohallitukseen valitaan myös yksi jäsen Jääkiekon SM-liiga Oy:n piiristä.

Liittohallituksen jäsenten toimikausi on valintaa seuraavat kolme (3) kalenterivuotta alkaen valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta. Liittohallituksen muista kuin liittovaltuuston järjestäytymiskokouksessa kolmeksi vuodeksi valituista jäsenistä on erovuorossa vuosittain kaksi (2) jäsentä vuoron mukaan.

Valittavien henkilöiden tulee valintahetkellä olla alle 70- vuotiaita. Ehdokas voidaan valita liittohallitukseen enintään kolmeksi peräkkäiseksi kolmivuotiskaudeksi 25.6.2014 lähtien.

Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan vuoden ensimmäisessä kokouksessaan.

Jos liittohallituksen jäsen kesken toimikauttaan on estynyt tehtävänsä hoitamisesta, liittovaltuusto valitsee seuraavassa kokouksessa hänen tilalleen toisen henkilön jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään viisi (5) liittohallituksen jäsentä sitä tärkeän asian käsittelemistä varten haluaa.

Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään neljä (4) hallituksen jäsenistä on paikalla.

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Liittohallituksen tehtävänä on erityisesti
- hoitaa liiton asioita lakien ja sääntöjen sekä liittokokouksen ja liittovaltuuston päätösten mukaisesti
- edustaa liittoa
- valmistella liiton strategia liittovaltuuston hyväksyttäväksi ja seurata sen toteutumista
- valita liiton edustajat muihin kuin edellä mainittuihin yhteisöihin sekä päättää osallistumisesta kansainvälisiin kilpailuihin ja kongresseihin sekä nimetä niihin osanottajat
- kutsua liiton kokoukset koolle
- vahvistaa aluehallitusten puheenjohtajat alueiden tekemien esitysten perusteella
- valita valtakunnalliset valiokunnat ja työryhmät
- hyväksyä ja erottaa liiton jäsenet sekä pitää jäsenluetteloa
- nimittää ja erottaa liiton toimitusjohtaja, A-maajoukkueen päävalmentaja sekä muut johtavat toimihenkilöt
- valvoa liiton taloutta ja omaisuutta
- käsitellä toimitusjohtajan valmistelema talous- ja toimintasuunnitelma sekä toimintakertomus ja tilinpäätös, ja tehdä niitä koskevat esitykset liittovaltuustolle
- käsitellä kilpailusäännöt sekä päättää niiden voimaantuloajasta
- valmistella liiton kurinpitomääräykset
- vahvistaa liiton sääntöjä ja hallinto-ohjetta alemman asteiset määräykset ja ohjeet
- huolehtia arvokilpailujen anomisesta
- päättää liiton ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä
- hoitaa muut liiton ja lajin toimintaa edistävät tehtävät.

Liittohallitus voi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan, johon kuuluu liiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kaksi jäsentä sekä liiton toimitusjohtaja. Työvaliokunta suorittaa liittohallituksen sille määräämiä tehtäviä.

Liittohallitus voi asettaa vuosittain nimettäviä valiokuntia tai erillisiä toimikuntia tiettyjen määräaikaisten tehtävien kehittelyä ja suorittamista varten.

Liittohallituksessa liittovaltuuston puheenjohtajistolla on läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus, mutta ei äänioikeutta.

14 § TOIMITUSJOHTAJA
Toimitusjohtaja johtaa liiton päivittäistä hallintoa liittohallituksen johdon ja valvonnan alaisena. Toimitusjohtaja johtaa liiton muita toimihenkilöitä.

15 § NIMEN KIRJOITTAMINEN
Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi heistä yhdessä liiton toimitusjohtajan kanssa sekä ne, joille liittohallitus on myöntänyt nimen kirjoittamisoikeuden.

16 § TILIKAUSI
Liiton tilikausi on 1.7.-30.6.

17 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää liittokokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

18 § LIITON PURKAMINEN
Liiton purkamisesta päättää liittokokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava liiton purkamisesta.

Mikäli liitto purkautuu tai se lakkautetaan, liiton varat on luovutettava Suomea Kansainvälisessä Jääkiekkoliitossa edustavalle yhteisölle.

Säännöt on hyväksytty 6.6.2020 pidetyssä Suomen Jääkiekkoliiton sääntömääräisessä liittokokouksessa.

Olet nyt

Etsi sivustolta