tiistai, 08 syyskuu 2020 13:02

Yksikin häirintätapaus on liikaa - Häirinnän vastainen työ vaatii toimia koko jääkiekkokentältä

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on julkaissut tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa. Jääkiekkoliitto ottaa tutkimuksesta saadut tulokset vakavasti: vaikka alhainen vastausprosentti ei anna kattavaa kuvaa koko lajin tilanteesta, on jokainen häirintätapaus liikaa.

- Olen vilpittömästi pahoillani jokaisesta häirintätapauksesta. Emme voi katsoa asiaa läpi sormien, olipa kyse sitten häiritsevästä puheesta, muusta sanallisesta häirinnästä tai vakavammista häirinnän muodoista. Häirintä ei kuulu jääkiekkoon missään muodossa, eikä kenenkään tulisi kohdata sitä tämän hienon lajin parissa, Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen toteaa.

Nykyisin kaikille jääkiekon parissa toimiville ja koko suomalaiselle urheilukentälle on tarjolla koulutusta ja työkaluja, jotka auttavat häirinnän tunnistamista, siihen puuttumista ja ennaltaehkäisyä. Häirintää kohdanneiden on mahdollista saada apua ja heitä varten on olemassa hyvin toimivia raportointikanavia, mm. Et ole yksin -palvelu, jonka perustamisessa Jääkiekkoliitto oli vahvasti mukana. Myös uusia toimenpiteitä on valmisteilla: tutkimustulosten selvittyä lajiliitot ovat yhteisvoimin päättäneet ryhtyä rakentamaan kampanjaa, jonka kattoteemana on ”pukukoppipuhe 2020-luvulle”.

- Haasteena on, kuinka saamme tiedon levitettyä koko jääkiekkoväen piiriin ja kuinka vaikeita asioita saadaan nostettua esille. Tämän eteen meidän pitää tehdä vielä tarmokkaammin töitä yksin ja yhdessä muiden lajien kanssa. Suomalaisen jääkiekon on yksinkertaisesti kyettävä toimimaan joka tasolla arvojensa mukaisesti, Nurminen sanoo.

Suomalaisen jääkiekon toimintaa ohjaavat arvot ovat kunnioitus, erinomaisuuden tavoittelu, hauskuus ja yhteisöllisyys.

Jääkiekon vastausprosentti 4, häirintäkokemuksista pääosan muodosti häiritsevä puhe, häirintään syyllistyneistä suurin ryhmä toiset urheilijat
Jääkiekkoliiton alaisen toiminnan osalta tutkimukseen vastasi 670 vastaajaa, eli 4 prosenttia kyselyn saaneista urheilijoista (16 430). Alhainen vastausprosentti tarkoittaa, että tuloksista ei voida tehdä suoria yleistyksiä koko lajia koskien.

Suurin osa vastaajista oli miehiä (532) ja iältään 16–20-vuotiaita. Kilpailutason perusteella suurimmat vastaajajoukot muodostivat alueellisen/piirikunnallisen tason urheilijat (303) ja kansallisen tason urheilijat (285). Ammattilaisjääkiekkoilun tulokset kuuluvat Suomen Jääkiekkoilijat ry:n tutkimuksen piiriin.

Kyselyyn vastanneista 28 prosenttia oli viimeisen viiden vuoden aikana kokenut urheilutoiminnassa seksuaalista häirintää, näistä yleisempänä häiritsevää puhetta (165 vastausta) tai sanallista seksuaalista häirintää (68 vastausta). Valitettavasti myös vakavampia seksuaalisen häirinnän muotoja raportoitiin: seitsemää henkilöä oli painostettu tai pyydetty seksuaaliseen kanssakäymiseen ja 13 kertoi kokeneensa fyysistä seksuaalista häirintää. Seksuaaliseen häirintään syyllistyneistä suurin ryhmä olivat toiset urheilijat (43 %), toiseksi suurin oma tai toisen urheilijan valmentaja (20 %) ja kolmanneksi suurin yleisö, fanit ja someseuraajat (14 %). Noin 60 vastaajaa kertoi itse syyllistyneensä sanalliseen seksuaaliseen häirintään.  

Sukupuolisen häirinnän muodoista oli koettu eniten ominaisuuksien vähättelyä tai kyseenalaistamista sukupuolen perusteella (65 vastausta), syrjintää tai sukupuolen perusteella heikompaan asemaan asettamista (37 vastausta) sekä sukupuolen tai sen ilmaisun halventamista (23 vastausta). Häirintään syyllistyneet olivat jakautuneet seksuaalista häirintää enemmän, mutta kolmen eniten syyllistyneen ryhmän järjestys oli sama. Kummassakin tapauksessa häirintään syyllistyneet olivat pääsääntöisesti miehiä.

Noin joka toiselle kyselyyn vastanneelle oli epäselvää, onko oma lajiliitto puuttunut urheilussa tapahtuvaan häirintään tai tehnyt töitä sen ehkäisemiseksi.

Häirinnän vastainen työ yhdistää urheiluyhteisön
Jääkiekon lisäksi tutkimukseen osallistuivat myös muut lajit ja koko urheiluyhteisön puolesta voidaan sanoa, että häirinnän vastainen työ on tiivistynyt urheilujärjestöissä viimeisten vuosien aikana. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelmaottaa vahvasti kantaa turvallisen urheilun puolesta. Erityisesti Et ole yksin -palvelu on hyvä esimerkki urheilujärjestöjen välisestä yhteistyöstä häirinnän kitkemiseksi. Myös aiheeseen liittyviä koulutuksia on järjestetty tihenevään tahtiin.

- Työtä turvallisen urheilun eteen on tehty, mutta sitä tulee jatkossa tehdä yhä voimakkaammin ja viestin tulee kulkeutua laajamittaisesti koko urheilun kentälle ja urheilijoille asti, painottaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.

- On erinomaista, että SUEK yhdessä lajiliittojen kanssa on tehnyt häirinnästä laajan tutkimuksen, jonka avulla saamme lisätietoa tärkeän työn pohjaksi. Urheilijoiden ääni on kuultu, toteaa Salonen.

Salosen mukaan ensiarvoisen tärkeää on, että hyvät, jo olemassa olevat työkalut saadaan kaikkien tietoisuuteen ja vietyä käytäntöön yli lajirajojen. Tämän lisäksi urheiluyhteisössä on valmisteilla useita uusia toimenpiteitä turvallisen toimintaympäristön parantamiseksi, kuten Vastuullinen valmentaja -verkkokoulutus, sovittelumenettely sekä urheiluyhteisön yhteinen kurinpitojärjestelmä.

- Jatkamme vahvaa yhteistyötä lajiliittojen kanssa ja käymme yksityiskohtaisesti läpi toimenpiteet, joiden avulla lajeissa on hyvä panostaa turvallisuuteen. Tutkimuksen perusteella myös puhumisen kulttuuriin tulee puuttua, jotta saadaan kitkettyä häiritsevä puhe pois pukukopeista, kentiltä ja saleista, Salonen summaa.

Tutkimuksen tausta
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet.) Kysely lähti vuodenvaiheessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018. Näin laaja tutkimushanke seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilussa on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kokoluokaltaan merkittävä myös kansainvälisesti katsoen.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta.


Kannustamme kertomaan

  • Väestöliiton Et ole yksin -palvelussa voi keskustella mahdollisista häirintätapauksista ammattilaisen kanssa.
  • SUEKin ILMO-palveluun voi ilmoittaa nimellä tai nimettömänä, mikäli havaitsee rikkomuksia.

Jääkiekossa

  • Kunnioita Peliä -ohjelma kaikille lajitoimijoille
  • Sisäinen prosessi häirintätapausten käsittelyyn
  • Koulutus & materiaalit lajin sisällä ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa

Urheiluyhteisön työkaluja häirinnän kitkemiseksi löytyy mm. seuraavista linkeistä

Olet nyt

Etsi sivustolta